Tämä artikkeli on julkaistu alunperin 2/2024 Sheltit- lehdessä. Tämä on päivitetty 20.7.2026.

Oona Pesonen & Susanna Suomela

BLUP-indeksit (Best Linear Unbiased Prediction eli paras lineaarinen harhaton ennuste) ovat erinomainen työkalu, joita voidaan käyttää jalostuksessa avuksi koiran geneettisen tason eli jalostusarvon tarkastelussa tietyissä ominaisuuksissa. Shetlanninlammaskoirille on laskettu lonkkien BLUP-indeksejä jo vuodesta 2006, vaikkakin lonkat ovat olleet pakollisena PEVISA:ssa vasta vuodesta 2010 alkaen. BLUP-indeksi kyynärille ei ole rodussamme saatavilla, sillä rodussamme on liian vähän hajontaa kyynärien osalta (mikä on positiivinen asia, koska se tarkoittaa, että suurin osa tutkitusta populaatiostamme ovat kyynärterveitä).

Shetlanninlammaskoiralle laskettavaan lonkkien BLUP-indeksiin vaikuttaa sen oma lonkkatulos, ja lisäksi kaikkien sen sukulaisten lonkkatulokset, jotka löytyvät Suomen Kennelliiton jalostustietokannasta. Indeksissä otetaan myös huomioon yksilön ikä, sukupuoli, syntymävuosi ja lausunnon antaja. Nämä kaikki asiat siis vaikuttavat koiran joka kuukausi laskettavaan BLUP-indeksiin.

BLUP-indeksien esi-isä on C.R. Henderson, joka kuvasi BLUP-indeksien menetelmän ensimmäisen kerran jo vuonna 1972. Koska tietokoneet ovat olleet vielä kovin kehittymättömiä, on BLUP-indeksit otettu käyttöön rotukoirille esimerkiksi Suomessa vasta vuonna 1990. Menetelmän käyttö on ollut hyvin suosittua ensin tuotantoeläimillä, ja se laajennettiin myöhemmin myös koiriin, kun sen todettiin olevan toimiva myös koirapopulaatioissa.

Miten BLUP- indeksejä tutkitaan?

BLUP- indeksi kuvaa yksilön periyttämiskykyä koko kantaan suhteutettuna. Vertailu koostuu viimeisimmän sukupolven eläimistä ja indeksin keskiarvo 100 vastaa tämän eläinjoukon keskiarvoa. 

BLUP-indeksin ollessa 100, on koiran geneettinen taso tällöin keskitasoa, eli hyvä. Tällöin koiran voidaan odottaa periyttävän keskimäärin parempia tuloksia kuin laskenta-aineistossa olevat yksilöt keskimäärin. Jos arvo on 101 tai korkeampi, on koira laskenta-arvoltaan rodun keskitasoa parempi jalostusarvoltaan. Rotujen indeksit standardisoidaan niin, että vertailujoukon keskiarvoksi muodostuu 100. Eri rotujen indeksit eivät ole koskaan verrattavissa keskenään, eivätkä myöskään eri maiden populaatioiden indeksit. Jonkun toisen rodun keskimääräinen lonkkatulos voi olla D, jolloin sen rodun sadan (100) indeksipisteen koira on D-tasoinen. Shelteissä tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä rodussamme on paljon parempi lonkkatilanne, ja D-tuloksella ei saa läheskään sadan indeksipisteen arvoa.

BLUP-indeksit vaihtelevat pääsääntöisesti välillä 70-130 (myös väli 65-135 on mainittu joissakin lähteissä). Joitain erityisen hyvän tai huonon indeksin saaneita on vielä tämän raja-arvon ulkopuolellakin. Voidaan todeta, että karkeasti arvioiden välille 90-110 sijoittuu 68% koirista ja välille 80-120 noin 95% koirista. 

BLUP jalostuksen tukena

BLUP-indeksistä voidaan laskea pentueelle odotusarvo. Ajatellaan, että uroksen indeksi on 112 ja nartun 96. Tämän yhdistelmän pentujen indeksien odotusarvo on (112 + 96) : 2 = 104. Eli odotettu indeksi on keskiarvon yläpuolella. Kun pennut on tutkittu, saavat ne oman tuloksen, joka tarkentuu ja eroavat myös muista sisaruksista aiemmassa kohdassa mainitun asioiden perusteella.

Kun ominaisuutta, jolle BLUP-indeksiä lasketaan, halutaan parantaa, kannattaa jalostukseen valita yhdistelmiä, joissa nartun ja uroksen indeksien keskiarvo on yli 100. Tämänkaltaisen yhdistelmän voi odottaa periyttävän jälkeläisiä, joiden geneettiset ominaisuudet ovat rodun keskitasoa parempia. Ja täten koko rodun keskitaso paranee sukupolvien myötä. 

Vaikka indeksiä voidaan käyttää jalostusarvon mittarina, se ei kuitenkaan koskaan tarkoita sitä, että hyväindeksinen koira (esimerkiksi BLUP 120) saisi pelkästään A-lonkkaisia jälkeläisiä. Jalostuskoira siirtää vain puolikkaan jalostusarvoltaan jälkeläisilleen, jolloin kyseessä voi olla kaikki sen hyvät tai huonot geenit – useimmiten kyseessä on tasainen sekoitus koiran kaikista kyseiseen ominaisuuteen vaikuttavista geeneistä, eikä suoraviivainen periytymisasia. Myös epäsuotuisat ympäristötekijät voivat saada aikaan lonkkien kasvuhäiriön koiralle, joilla olisi muuten pieni perinnöllinen alttius kasvuhäiriöihin. BLUP-indeksi siis lähinnä ennustaa periytyviä geenejä, eikä kerro koskaan suoraan jälkeläisten kuvaustuloksia.

BLUP-indeksin arvosteluvarmuus

BLUP-indeksille mainitaan myös aina arvosteluvarmuus, joka on ilmoitettu sulkeissa indeksin perässä. Arvosteluvarmuus voi vaihdella välillä 0-100 %.

Siitä huolimatta, että BLUP on fenotyyppiä varmempi menetelmä, ei koiran arvosteluvarmuus koskaan nouse täyteen sataan prosenttiin. Mikäli koiran arvosteluvarmuus on suurempi, kuin ominaisuuden periytymisasteen neliöjuuri, on indeksi vähintään yhtä varma mitä koiran oma fenotyyppitulos on. 

Koirilla, joilla ei ole omaa fenotyyppitulosta laskenta-aineistossa ollenkaan, omaavat pienimmät arvosteluvarmuudet, ja siksi saavat oman indeksinsä vain muutaman sukulaistuloksen perusteella. Näin käy esimerkiksi tuontikoirien lonkkaindekseissä.

Rodun koirille kertyessä lisää tuloksia, indeksit päivitetään. Arvosteluvarmuus yksittäiselle koiralle paranee jokaisessa päivityksessä, mikäli koiran sukulaisista on saatu lisää tuloksia. Indeksi siis muuttuu ja tarkentuu. Mitä korkeammaksi arvosteluvarmuus kasvaa, sitä vähemmän indeksi muuttuu, eli täten yli 70% arvosteluvarmuus on käytännössä jo varsin luotettava. 

BLUP-indeksit shetlanninlammaskoirilla

Tutkimme kuuden kuukauden ajalta syntyneiden shetlanninlammaskoirapentueiden vanhempien BLUP-indeksejä. Tarkasteluajankohta oli 2.6.2026 asti rekisteröidyt pentueet tarkastettuna aikavälillä 20.1.2026-6.2.2026. Tarkasteluun käytettiin heinäkuu 2026 indeksejä.

Tarkasteluajankohdalla oli yhteensä 117 rekisteröityä pentuetta. Näistä pentueista 66:n vanhempien BLUP:in yhteenlaskettu keskiarvo oli 100 tai sen yli, ja 46:n oli alle 100. Tämä tarkoittaa sitä, että 56,41% pentueista oli vanhempien yhteenlasketun BLUP-indeksin osalta keskiarvoa tai sitä parempi, ja 39,32% oli keskiarvoa huonompi. Vain viidellä pentueista oli yhteenlaskettu indeksi alle 90, eli 4,27 %:lla. Pentueita, joilla indeksiarvo oli loistava eli 110 tai yli, oli 13 pentuetta eli 11,11% pentueista. Viidelle pentueelle ei voitu laskea yhdistelmän arvoa, sillä uroksen indeksiä ei ollut Kennelliiton järjestelmässä, kuitenkin jokaisen pentueen nartulla indeksi oli kuitenkin vähintään 107 ja arvosteluvarmuus liki 70% eli erinomainen.

Vaikka tarkasteluajankohta olikin vain viimeisen kuuden kuukauden osalta, on silti huolestuttavaa, että liki 40 % eivät ole pyrkineet yhdistelmään, jossa indeksien yhteenlaskettu arvo toisi pennuille mahdollisesti parempaa geneettistä tasoa lonkkien osalta. Tässä tuloksessa tulee kuitenkin myös huomioida se, että indeksit muuttuvat joka kuukausi, ja nyt arvoissa huomioitiin heinäkuun indeksit. Yhdistelmää tehdessä esimerkiksi viime loppukesänä indeksit ovat voineet olla paremmat TAI huonommat yhdistelmän kannalta, mutta useimmiten indeksit eivät radikaalisti kuitenkaan muutu kuuden kuukauden ajalla – vain joidenkin runsaasti käytettyjen jalostusurosten osalta, jos heidän jälkeläisiä tutkitaan yhtäkkiä useampia.

Indeksit elävät joka kuukausi, ja muuttuvat huonompaan tai parempaan suuntaan jalostuskoirien osalta, etenkin jalostusurosten osalta, joiden jälkeläisiä voidaan tutkia suurempia määriä nopeammin kuin narttujen osalta. BLUP-indeksi tulisi kuitenkin aina ottaa huomioon vähintään astutushetkenä, ja laskea, tuleeko vanhempien yhteenlasketusta indeksistä vähintään 200 (tai yhteenlaskettu indeksi jaettuna kahdella olisi vähintään 100).

Joissakin roduissa BLUP-indeksi on jo käytössä PEVISA:ssa (bokseri, hovawart, leonberginkoira, saksanpaimenkoirat ja valkoinenpaimenkoira), ja useimmiten sääntönä on se, että vanhempien indeksien yhteenlasketun keskiarvon pitää olla vähintään 101 astutushetkellä.

Lähteet

https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-jalostus/tietoa-jalostuksen-tueksi/mika-blup-indeksi

https://www.kennelliitto.fi/kasvatus-ja-terveys/koiran-jalostus/pevisa-ja-rotukohtaiset-erityisehdot

https://www.koiranjalostus.fi/Indeksit.htm

Mäki, K. & Mujunen, S. 2018. Koiranjalostus – perinnöllisyyden ja jalostuksen perusteet. 1. painos. Tallinna Raamatutrükikoda.